Viritysjärjestelmistä 3/3			Sivuston alku Kirjaesittely Olipa kerran --Eroavaisuuksia---- Duuriasteikko Molliasteikko Rakenna soitin Oktaavialat Melodinen kokonaisuus Duurisävelmiä Mollisävelmiä Muunnossävellajeissa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Voidaan ajatella, että otetaan 12-jakoinen tasavireisesti tai pytagoralaisesti viritetty soitin. Hienoviritetään tämä soitin siten, että sillä voidaan soittaa jokin sävelmä luonnonmukaisin sävelin. Tämä näyttää kuitenkin olevan mahdollista vain joidenkin sävelmien kohdalla, koska useimmissa sävelmissä yksi tai useampi sävel näyttää esiintyvän kahdentasoisena. Toisin sanoen esimerkiksi sävel g saattaa esiintyä sävelmän jossakin kohdassa kvinttisarjan II mukaisena ja saman sävelmän jossakin toisessa kohdassa taas kvinttisarjan III mukaisena. Lisäksi hankaluutta aiheuttaa se, että jos sävelmä halutaan soittaa jossakin muussa sävellajissa, soitin on yleensä viritettävä uudelleen.	Näiltä ongelmilta on mahdollista välttyä kehittämällä soitin, jossa sävelvalikoimaa voidaan vaihtaa vaikka kesken kappaleen. Juuri tähän perustuu myös tässä kirjassa esitelty koskettimisto. Lisäksi tässä koskettimistossa koskettimet on järjestetty erilailla kuin esimerkiksi nykyisessä pianossa. OOO Mikä on atonaalisen musiikin viritysjärjestelmä? Normaalisti melodiassa esiintyvien sävelten säveltasot näyttää olevan mahdollista saada selville tutkimalla toisaalta yksiäänistä melodiaa ja toisaalta sille luonteenomaisia säestyssointuja. Atonaalisen musiikin säveltasot eivät kuitenkaan näytä olevan tällä tavalla selvitettävissä, sillä mikä on se yleisesti tunnettu,	laulettavissa oleva atonaalisen musiikin melodia, josta voitaisiin lähteä liikkeelle? Ymmärtääkseni atonaalisessa musiikissa ei pyritä välttämään melodiaa, mutta siinä pyritään kuitenkin välttämään duuria ja mollia. Olennainen kysymys on, onko olemassa melodiaa ilman duuria ja mollia? Tätä kirjaa laadittaessa en ole riittävän luotettavasti pystynyt toteamaan yhtäkään melodiaa, joka ei olisi kulkenut jossakin duurissa tai mollissa. Ei kuitenkaan ole tiedossa lopullista estettä sille, etteikö tällaisia sävelmiä voisi esiintyä. Yleensä atonaalisen musiikin viritysjärjestelmänä pidetään 12-jakoista tasavireisyyttä. Toki muitakin vaihtoehtoja on esitetty. 12-jakoinen tasavireisyys on otettu käyttöön vuosisatojen kuluessa, jotta	voitaisiin soittaa nimenomaan duuriin ja molliin perustuvaa musiikkia. Voidaan kysyä, kuinka vahvalla pohjalla on valita 12-jakoinen tasavireisyys myös atonaalisen musiikin viritysjärjestelmäksi? Jos käytettävissä olevat säveltasot määritellään pelkästään matemaattisesti, ilman että niistä muodostettavat sävelkulut olisivat laulettavissa, voidaan kyllä puhua viritysjärjestelmästä ja atonaalisesta musiikista mutta ei duuriin ja molliin perustuvasta musiikista, koska duuriin ja molliin perustuva musiikki perustuu nimenomaan laulettavissa oleviin melodioihin. Jos tavoitellaan pelkästään ääniä ilman täsmällistä säveltasoa, puhuminen viritysjärjestelmästä menettää merkityksensä.