Viritysjärjestelmistä 1/3		Sivuston alku Kirjaesittely Olipa kerran --Eroavaisuuksia---- Duuriasteikko Molliasteikko Rakenna soitin Oktaavialat Melodinen kokonaisuus Duurisävelmiä Mollisävelmiä Muunnossävellajeissa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Mainitussa musiikinteoriakirjassa on pyritty käsittelemään melodiaa ja sen soinnuttamista vain luonnonmukaisten sävelten kannalta. Esimerkiksi sellaista käsitettä kuin tasavireisyys ei siinä ole tarkasteltu lainkaan. Siinä ei myöskään ole vertailtu eri viritysjärjestelmiä toisiinsa.	Seuraavassa oma käsitykseni aiheesta viritysjärjestelmät. Länsimaisessa musiikissa esiintyvät sävelet näyttävät koostuvan viidestä eri kvinttisarjasta. Yksiviivaisen oktaavialan mukaisina nämä kvinttisarjat voidaan esittää oheisella tavalla. Tässä ovat siis yksiviivaisen oktaavialan mukaisina ne sävelet, jotka tämän kirjan	mukaan täytyy löytyä soittimesta, jotta voitaisiin soittaa länsimaisia melodioita luonnonmukaisin sävelin. Tämä piirros ei vielä kuvaa varsinaista koskettimistoa, koska tässä kukin sävel esiintyy vain yhden oktaavialan mukaisena. Piirroksessa esiintyvien sävelten sävelsuhteet perustuvat alkutekijöihin 1, 2, 3 ja 5. Esimerkiksi	sävelten g' = 16 ja a' = 18 välinen sävelsuhde perustuu alkutekijöihin 2 ja 3, sillä 16/18 = 8/9 = (2 x 2 x 2)/(3 x 3). Myös suuremmista alkutekijöistä (7, 11, 13, ...) johdettavissa olevat sävelet näyttävät periaatteessa olevan mahdollisia, mutta niitä ei tätä kirjaa laadittaessa ole riittävän luotettavasti voitu todeta esiintyvän ainakaan länsimaisissa sävelmissä.