|
Tässä esiteltävä kirja on Markku Passinen, Melodia ja sen soinnuttaminen, 3., uudistettu painos. Kustantaja Gade-kustannus. ISBN 978-952-92-2152-3. Julkaisuvuosi 2007. Kieli suomi. Kirjastoluokka 7823 sointuoppi. Lankasidonta. Kovakantinen. Sivukoko A5. Sivumäärä 151. Saatavuus: Mahdollisesti kirjakaupasta kysymällä. Hinta Markku Passiselta tilattuna postikuluineen 22 €. OOO Kirja on saanut alkunsa viulun vapaista kielistä ja niihin liittyvästä resonoinnista. Kirjan mukaan resonointi vahvistaa soitettavasta sävelestä tiettyjä osasäveliä sekä ohjaa säveliä tiettyihin sävelpaikkoihin ja sävelmiä tiettyihin sävellajeihin. Kannessa mainittu ”Melodia- ja sointuajattelu luonnonmukaisin sävelin” tarkoittaa, että kirjassa ei ole nojauduttu tasavireisyyteen. |
Kirjassa on esitelty täsmälliset sävelpaikat viulunsoitossa esiintyville sävelille. Kirjassa on ehdotus, miten otenauhallisten soittimien sävelpaikat ja vapaat kielet voidaan toteuttaa luonnonmukaisin sävelin. Kirjassa on ehdotus, miten kosketinsoittimen koskettimisto voidaan toteuttaa luonnonmukaisin sävelin. Kirjan mukaan koko ajan samassa sävellajissa kulkevaan duurisävelmään liittyy 13 ja koko ajan samassa sävellajissa kulkevaan mollisävelmään 16 säestyssointua. Myös ne kaksi sointua, jotka eroavat toisistaan vain sävelten oktaavialoissa, on tällöin käsitetty kahdeksi itsenäiseksi soinnuksi. Kirjan mukaan näihin liittyvät aina tietyt bassosävelet, jotka ovat joko perusbassoja, vaihtobassoja tai bassokulkuja lopputahdeissa. Kirjassa on esitelty, mitä sävellajivaihdoksia käytännön sävelmissä tätä kirjaa laadittaessa on havaittu esiintyvän. |
Kirjassa on perusteltu, miksi viulunsoiton yleisimmät sävellajit ovat D-duuri ja d-molli ja seuraavaksi yleisimmät näistä kvintin päässä olevat sävellajit. Kirjassa on perusteltu, miksi viulun vapaat kielet kannattaa virittää juuri nykyisenlaisesti eli neljä peräkkäistä saman kvinttisarjan säveltä kvinteittäin viritettynä. Kirja käsittelee länsimaissa yleisesti tunnettuja melodioita. Tässä kirjassa ei ole pystytty käsittelemään esimerkiksi |
kiinalaisia, intialaisia, afrikkalaisia ja arabialaisia melodioita. Auttaa suuresti, jos on käytettävissä jokin kirjassa mainittu soitin. Tällainen on esimerkiksi nailonkielisestä kitarasta valmistettu GAdeah-soitin. Soittimen nimi kuvaa vapaiden kielten viritystä. Tähän soittimeen on asennettava otenauhat uusille paikoille ja etsittävä sopivat kielet. Nimi Gade viittaa siis tässä musiikinteoriassa esiintyvien soitinten vapaisiin kieliin. OOO Tämän sivuston tarkoitus on täydentää kyseistä kirjaa ja suorittaa vertailuja muihin musiikinteorioihin. Kirjan esimerkkisävelmät nykykäsitykseni mukaisessa muodossa löytyvät tämän sivuston kohdista Duurisävelmiä 37-41, Mollisävelmiä 42-46 ja Muunnossävellajeissa 14. |
--Kirjaesittely-- |
