|
Duuriasteikko voidaan käsittää melodiaksi siinä kuin mikä tahansa muukin melodia. Duuriasteikon synty on kuitenkin keinotekoinen — teoreettisesti on vain kerätty länsimaisissa duurisävelmissä esiintyvät yleisimmät sävelet sekä alettu soittamaan ja laulamaan niitä korkeusjärjestyksessä melodiana. Tällaisen itsenäisenä melodiana käsitetyn asteikon merkitys on ennenkaikkea siinä, että sen avulla voidaan tutustua kussakin sävellajissa esiintyviin yleisimpiin säveliin. Kyseessä on siis tietynlainen soittoharjoitus eli etydi. |
Tällainen itsenäisenä melodiana käsitetty duuriasteikko on siis vain yksi melodia muiden melodioiden joukossa eikä sillä musiikinteoriassa ole nähdäkseni erityistä merkitystä. Kirjassa mainittu duurin vertailuasteikko ei sitävastoin ole itsenäinen melodia, koska siinä ei ole määritelty melodiasävelten järjestystä eikä aika-arvoja. Tällainen vertailuasteikko on kuitenkin hyödyllinen musiikinteoriassa, koska sen avulla voidaan vertailla käytännön sävelmiä toisiinsa. |
Koska tällainen itsenäisenä melodiana käsitetty asteikko on soitonopiskelussa hyödyllinen, lienee duuriasteikko, molliasteikon ohella, yksi yleisimmistä länsimaisista melodioista. Syntytapahtuman keinotekoisuudesta johtuen tällainen asteikko ei liene kuitenkaan yhtä luonteva melodiana kuin moni muu tunnettu melodia. Se näyttää kuitenkin ainakin tässä esitetyissä muodoissaan olevan laulettavissa kerta toisensa jälkeen samanlaisena ja on siksi tunnustettava melodiaksi. |
OOO Oheisessa muodossaan ylöspäisen duuriasteikon, sitä seuraavan alaspäisen duuriasteikon ja sitä seuraavan I asteen duurikolmisointukulun muodostaman melodian täsmälliset säveltasot ja luonteenomaiset säestyssoinnut ovat mielestäni seuraavat: |
--Duuriasteikko-- |