|
Tällainen duuriasteikko ei siis näytä kulkevan koko ajan samassa sävellajissa, vaan pääsävellajina näyttää olevan G-duuri (I/1 = G↑) ja osia sävelmästä näyttää kulkevan pääsävellajista kvinttiä matalammassa sävellajissa eli C-duurissa (I/1 = C↓↓). Jos tällainen duuriasteikko säestetään säestyssoinnuilla, säestyssoinnut kuulostavat mielestäni parhaimmilta pääsävellajin ollessa edellämainittu G-duuri tai jokin muu tätä säveltasoltaan lähellä oleva sävellaji. Säestyssointuihin ja bassokulkuun kuuluvien sävelten nimet, oktaavialat ja täsmälliset säveltasot on ilmaistu sointumerkeillä sekä niiden edessä olevilla k- ja m-kirjaimilla, perässä olevilla nuolilla, alla olevilla numeroilla, ympyröillä ja laatikoilla sekä toisaalta näiden puuttumisella. |
OOO Duuriasteikko voidaan laulaa ja soittaa yksiäänisenä melodiana ilman säestyssointuja laulajan äänialan ja soittimen mahdollisuuksien mukaan periaatteessa miltä tahansa sävelkorkeudelta. Jos duuriasteikko soitetaan sellaisella soittimella, jossa on vapaita kieliä, on selvitettävä, missä sävellajissa se vapaiden kielten resonoinnin vaikutuksesta tulee parhaiten. Jos tällainen duuriasteikko soitetaan esimerkiksi viululla, niin se tulee vapaiden kielten resonoinnin vaikutuksesta parhaiten mielestäni D-duurissa (d' = 12) tai siitä kvintin päässä olevissa sävellajeissa. Harjoituksen vuoksi sitä voidaan soittaa tästä vielä useammankin kvintin päässä olevissa sävellajeissa. |
OOO Jos edellämainitun duuriasteikon ylöspäisen tai alaspäisen kulun viimeinen sävel ja sitä seuraavan ylöspäisen tai alaspäisen kulun ensimmäinen sävel soitetaan itsenäisinä sävelinä eli kahtena eri sävelenä, sävelmä näyttää vaativan itselleen edellämainitut säestyssoinnut. Jos tämä kahdesti peräkkäin esiintyvä sävel soitetaan yhtenä sävelenä, sen soinnuttamiseksi näyttää olevan tarpeen jälkimmäisen sävelkulun ensimmäinen sointu. Tällöin saadaan aiemmin mainitun lisäksi esimerkiksi seuraavat muodot: |
|
--Duuriasteikko-- |