|
OOO Osasävelkuviot saadaan viululla näkyviin myös seuraavasti. Annetaan vapaalle G-kielelle eli pienen oktaavialan g-sävelelle tunnusluku 8. Tällöin vapaan G-kielen osasävelten tunnusluvut ovat luvun 8 kerrannaisia eli 8, 16, 24, 32, 40 ja niin edelleen. Saatetaan vapaa G-kieli soimaan, jolloin G- kielen nähdään värähtelevän yhdessä osassa. Soitetaan D-kieleltä sävel g' = 16, jolloin G-kielen nähdään värähtelevän kahdessa osassa. Soitetaan A-kieleltä sävel d'' = 24, jolloin G- kielen nähdään värähtelevän kolmessa osassa. Soitetaan E-kieleltä sävel g'' = 32, jolloin G-kielen nähdään värähtelevän neljässä osassa. Soitetaan E-kieleltä sävel h'' = 40, jolloin G- kielen nähdään värähtelevän viidessä osassa. Mitä kauemmaksi edetään, sitä vaikeampi osasävelkuvioita on saada |
näkyviin. Voidaan kuitenkin päätellä, että osasävelet ja osasävelkuviot jatkuvat periaatteessa loputtomiin. Se, että kieli värähtelee, vaikka sitä ei soitettaisikaan, johtuu resonoinnista. Yleisesti ottaen resonointi tarkoittaa sitä, että jos on olemassa kaksi kieltä, joista vain toista soitetaan, niin myös siinä kielessä, jota ei soiteta, alkavat värähdellä soitettavan kielen kanssa yhteiset osasävelet. Jos kahden kielen välinen intervalli on esimerkiksi 5/6, niin matalampaa kieltä soitettaessa korkeammassa kielessä alkaa värähdellä viides osasävel kerrannaisineen. Jos taas soitetaan korkeampaa kieltä, niin matalammassa kielessä alkaa värähdellä kuudes osasävel kerrannaisineen. OOO On vaikea tietää, mistä tämä kaikki ääni, joka on korvin kuultavissa, tulee. Voidaan kuitenkin päätellä, että myös se kieli, jota ei soiteta, mutta |
joka kuitenkin värähtelee resonoinnin vaikutuksesta, työntää ilmaa värähtelyn tahdissa sykäyksittäin eteenpäin eli tuottaa ääntä. Huomionarvoista tässä asiassa on myös se, että tällöin ei synny mitään uusia säveliä, vaan kaikki osasävelet, jotka tässä tapahtumassa soivat, kuuluvat samaan osasävelsarjaan eli samaan säveleen, jota alunperin lähdettiin soittamaan. Lopputuloksena on vain käynyt niin, että soitettavasta sävelestä tietyt, matemaattisesti laskettavissa olevat osasävelet ovat voimistuneet. Jos kaikukopan ääniaukko tai ääniaukot peitetään hellävaraisesti esimerkiksi maalarinteipillä, havaitaan, että soittimen ääni hiljenee olennaisesti. Toisin sanoen kaikukopan merkitys on ainakin siinä, että se voimistaa olennaisesti soittimen ääntä. Sitä, millä tavoin kaikukoppa muutoin vaikuttaa soittimen äänenlaatuun, on hyvin |
vaikea tietää. Voidaan kuitenkin sanoa, että myöskään kaikukoppa ei tuota mitään uusia säveliä soitettavaan säveleen nähden. Ei myöskään ole tiedossa syytä ajatella, että kaikukoppa voimistaisi soitettavasta sävelestä joitakin tiettyjä, matemaattisesti ennustettavissa olevia osasäveliä, kuten vapaiden kielten resonoinnissa on asianlaita. Jos soitetaan jotakin kieltä ja tämän jälkeen sammutetaan kyseinen kieli, havaitaan, että ääntä on kuultavissa jonkin aikaa vielä tämän sammuttamisen jälkeenkin. Toisin sanoen vapaiden kielten resonoinnista aiheutuva vapaiden kielten värähtely jatkuu vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin, kun soitettava kieli on sammutettu. Tästä jälkiäänestä saattaa joskus olla hyötyä ja joskus haittaa. Toisin sanoen saattaa joissakin tilanteissa olla hyödyllistä sammuttaa soitettava kieli ja sen |
--Olipa
kerran-- |